Tarina Kokkikartanosta on innostava esimerkki siitä, miten pieni yritys ahtautuu isojen kilpailijoiden väliin ja tekee hyvästä ideasta menestyvän yrityksen. 1999 toimintansa aloittanut Kokkikartano kasvatti liikevaihtonsa kymmenessä vuodessa 20 miljoonaan euroon ja työllisti 80 henkeä. Tämä tarina on sekoitus onnea, osaamista ja olosuhteita.

Elintarvikealan rautaiset ammattilaiset, serkukset Esa Heikkinen ja Jaakko Jokinen, ajautuivat molemmat omilla tahoillaan tilanteeseen, jossa vaihtoehtoina oli kortisto tai yrittäjyys. 55- ja 50-vuotiailta Heikkiseltä ja Jokiselta löytyi kuitenkin kokemusta elintarviketeollisuudesta yli 30 vuodelta ja draivia aloittaa vielä jotain uutta.

Suomalaisilla valmisruokamarkkinoilla oli Kokkikartanon mentävä väli, joka huusi laadukkaita ja kotitekoisia korkeatasoisia valmisruokia. Siihen asti suomalainen valmisruoka oli ollut massatuotannolla valmistettua bulkkiruokaa, joka oli tarjonnut kuluttajille ennemminkin mahantäytettä kuin makuelämyksiä. Kokkikartano näytti kuluttajille, että valmisruoka voi olla myös kotitekoisen makuista laaturuokaa.

”Laaturuokaa kotireseptein”

Tuotteet syntyivät tavallisista kotiresepteistä, jotkut äidin ja jotkut vaimon resepteistä. Tuotekehityksen lähtökohtana oli yksinkertaisesti hyvä maku. Tuotteesta tehtiin mahdollisimman hyvän makuinen ja hinta muodostui raaka-aineiden ja tuotantokustannusten perusteella. Tuotteet eivät olleet halvimpia, koska laadukkaat raaka-aineet maksoivat enemmän, mutta niiden piti olla parhaimman makuisia. Kokkikartano erottui isoista kilpailijoista, koska tuotteet olivat selvästi erilaisia. Maku oli rehellistä kotiruokaa – se oli alalla jotain uutta.

Laadukkaat raaka-aineet ja se että ruokiin ei lisätä mitään ylimääräistä, lisä- ja säilöntäaineita, olivat heti alussa liikeidean ydin. Tavoitteena oli saada tuotteet mahdollisimman tuoreena kuluttajille. Tuotteita ei pakastettu eikä pakattu suojakaasuun. Tuotteiden säilyvyys perustui laatuun ja katkeamattomaan kylmäketjuun. Toimitusvarmuus oli myös tärkeä perusasia – kaikki tilaukset toimitettiin ajallaan.

Heikkisen mukaan yrittäjyyteen tarvitaan onnea, osaamista ja olosuhteita. Osaamista löytyi ja markkinaolosuhteet olivat otolliset. Onnikin potkaisi, kun Kokkikartano sai vuokrattua Helsingin kaupungilta Sipoon Itäisessä Jokipuistossa sijaitsevan vanhan Nikkilän sairaalan keittiörakennuksen. Vuonna 2000 alkanut tuotanto käynnistyi ahkeralla työllä, sitoutumisella ja uskolla onnistumiseen.

Kokkikartanolla kotitekoinen ruoka ei tarkoittanut vain hyvää makua, se tarkoitti myös käsin valmistettua. Työ tehtiin mahdollisimman pitkälle käsityönä. Liian pitkälle automatisoidut järjestelmät vaikuttavat tuotteen makuun, laatuun ja rakenteeseen, eikä se enää ole kotitekoista.

Aikainen aamu alkoi raaka-aineiden sekoituksella. Esimerkiksi suosikkituotteeksi nousseen kinkkukiusauksen tapauksessa se tarkoitti perunoiden, kinkun ja mausteiden sekoittamista keskenään. Tuotteet annosteltiin alumiinivuokiin kauhoilla ja kerma lisättiin tuotteeseen litran purkeista desin mitalla. Uunit olivat vain hieman tavallisia kotiuuneja suurempia. Työpäivä päättyi, kun kaikki jäähdytetyt tuotteet saatiin kansitettua ja tarroitettua.

Kaikki tuotteet olivat alussa perhekokoisia 1,1 kg:n pakkauksia, jotka toimitettiin itse suoraan Etelä-Suomen alueen kauppiaille. Tuotevalikoimiin kuului perinteisiä kotiruokia: kiusauksia, laatikoita ja pastoja sekä sesonkituotteena joululaatikoita. Tuotteiden tullessa tutummaksi kuluttajille pitenivät myös työpäivät. Välillä työntekijöiden kestävyyttä koeteltiinkin aamun pikkutunneille asti, kun seuraava työpäivä alkoi taas muutaman tunnin yöunien jälkeen.

Kuluttajille heitettiin suoraan haaste: ”Maista, huomaat kyllä eron”

Kokkikartanon tuotteet poikkesivat kilpailijoiden tuotteista hyvällä kotiruokamaisella maulla. Isot kilpailijat olivat kuitenkin hallinneet valmisruokamarkkinoita jo pitkään, ja Kokkikartanon tuotteet olivat kuluttajalle vielä tuntemattomia. Tuotteiden tunnettuutta lisättiin viemällä tuotteet konsulenttitoiminnalla suoraan kuluttajille, jossa heille heitettiin haaste: ”Maista, huomaat kyllä eron!”. Ja sen kuluttajat totisesti huomasivatkin.

”Tämähän on kuin kotona tehtyä!”

Neljä vuotta omistajat kiersivät perjantait ja lauantait konsulentteina kaupoissa, tutustuttamassa kuluttajia helppoon ja maistuvaan kotiruokaan. Kaupassa tehdyillä maistatuksilla kuluttajiin saatiin suora kontakti ja spontaania palautetta, jota hyödynnettiin tuotekehityksessä. Jokisen mielestä paras palaute kuluttajalta oli: ”Tämähän on kuin kotona tehtyä!” Kokkikartano kasvoikin menestyksekkäästi ilman erillisiä mainoskampanjoita. Kasvu perustui laatuun – laadukkaita tuotteita oli helppo myydä.

Nikkilän keittiöstä Keravan tuotantotiloihin

Puolen vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta voitiin todeta, että yritys jäisi henkiin. Se ei kuitenkaan vain jäänyt henkiin, se heräsi henkiin.

Nikkilän entisen sairaalan keittiörakennuksen tilat, jotka aluksi olivat olleet liian suuret, kävivät nopeasti ahtaaksi. Toiminta oli lopulta laajennettu kolmeen kerrokseen ja tavaraliikenne liikkui kerrosten välillä kahdella hissillä. Ensimmäisessä kerroksessa oli tavaroiden vastaanotto, keittiö, kylmä- ja pakkasvarastot. Toisessa kerroksessa oli lisää keittiötilaa, padat, uunit, jäähdytystilat ja pakkaamo. Kolmannen kerroksen lähettämön ja maustevaraston tiloissa oli ennen vanhaan tarjottu sairaalan potilaille ja henkilökunnalle ruokaa.

Laajennustarve ja Nikkilän sairaalan pian umpeutuva vuokrasopimus nopeuttivat Kokkikartanon tulevaisuuden suunnitelmia. Keravan Jäspilästä jo vuonna 2002 ostettu tontti oli ihanteellinen sijainti ruokaa valmistavalle yritykselle: pääradan varressa, lähellä kaupan logistiikkakeskuksia. Kun valmiit tuotteet kuljetettiin S-ryhmän, Keskon ja silloisen Tradekan (nykyinen Suomen Lähikauppa Oy) ja Stockmannin jakeluterminaaleihin, ne olivat jo muutaman tunnin kuluttua kaupoissa.

Nikkilän sairaalan tuotantoajoista jäi muistuttamaan vain yrityksen vanhan logon kartanokuva, kun tuotanto uusissa tiloissa Keravalla käynnistyi syksyllä 2005. Uudenkarheaa tilaa oli riittävästi ja toimintaa voitiin modernisoida ja tehostaa. Yksi asia oli kuitenkin selvä: tuotteiden maku ja laatu eivät saaneet muuttua. Siksi tuotteita tehdään edelleen mahdollisimman pitkälle käsityönä, ilman automatisoituja linjoja ja raaka-aineiden pumppauksia.

Arvot kohtaavat ja Snellman ostaa Kokkikartanon

Kokkikartanon perustajat Esa Heikkinen ja Jaakko Jokinen olivat nostaneet viidessä vuodessa yrityksen kannattavaksi ja tulevaisuudessa oli paljon potentiaalia. Eläkkeelle siirtyminen kuitenkin houkutteli, eikä lähipiiristä löytynyt yritykselle sopivaa jatkajaa. Kiinnostuneita ostajiakin löytyi ja niistä kiinnostavin oli Pietarsaarelainen liha-alan yritys Snellman. Snellman oli luonteva jatkaja Kokkikartanolle, koska sen arvot olivat samankaltaiset.

Kesällä 2006 Snellman osti osake-enemmistön Kokkikartanosta ja vuoden 2008 alussa loputkin, minkä jälkeen Snellmanin Kokkikartano Oy:n johtoon siirtyi Jarmo Aavikko. Snellmanin Kokkikartano Oy:n toimintaan liitettiin myös Snellmanin oma valmisruokatoiminta ja Pietarsaarelaisen LHM-Products Oy:n liiketoiminta, jonka Snellman oli ostanut jo aiemmin.

Kokkikartano nyt

Yritysostojen myötä, Carolines Kök Ab Ruotsissa, on vuodesta 2009 kuulunut Snellman konserniin ja toiminut Snellmanin Kokkikartano Oy:n tytäryhtiönä. Carolines Kök toimii Nackassa, Tukholman eteläpuolella, ja on tunnettu piiraistaan ja paistoruoistaan, joita myydään Ruotsissa HoReCa-sektorilla ja vähittäiskaupoissa. Syksyllä 2019 Snellman osti Quality Meals -yrityksen tuore valmisruoka -tuotteiston ja näiden tuotanto yhdistyi Carolines Kök:iin.

Vuoden 2019 lopussa HoReCa-alaa palveleva Snellman Pro Oy ja käsityönä kotimaisia panineja valmistava Mr. Panini Oy fuusioitiin Snellmanin Kokkikartano Oy:hyn. Snellman-konsernin valmisruokaliiketoimintaan kuuluu siis nykyään Snellmanin Kokkikartano Oy (Kokkikartanon Pietarsaaren ja Keravan valmistusyksiköt, Snellman Pro ja Mr. Panini) sekä tytäryhtiö Carolines Kök Ab Ruotsissa.

Pieni keravalainen ruokatehdas

Kokkikartano työllistää tänä päivänä Keravalla noin 180 ja Pietarsaaressa noin 30 henkeä. Pietarsaaressa valmistetaan välipalatuotteet, 350 gramman annosateriat ja osa palvelutiskituotteista. Muut tuotteet valmistetaan Keravalla, missä tuotantotilat ovat jo lähes kaksinkertaistuneet alkuperäisestä. Lisäksi Kokkikartano on ostanut kaksi hehtaaria lisää tonttimaata Keravan kaupungilta nykyisen tuotantolaitoksen eteläpuolelta. Tämä mahdollistaa yrityksen kasvun ja laajenemisen pitkälle tulevaisuuteen.

Kolmen suosituimman tuotteen sijaa pitävät edelleen samat tuotteet kuin aloitusvaiheessakin: broilerpasta, kinkkukiusaus ja lohikiusaus. Tuotevalikoimaan on vuosien aikana otettu kuitenkin paljon uusia makuja, kokoja ja kokonaisia tuoteperheitä.

Laadukkaat raaka-aineet ja se että ruokiin ei lisätä mitään ylimääräistä,  lisä- ja säilöntäaineita, on edelleen tärkeätä. Kaikki tuotteet on valmistettu ilman natriumglutamaattia (E621), joka korvattiin tuotteissa tavanomaisilla mausteilla.

Valmisruoka oli ollut pitkään mauttoman ”bulkkituotteen” maineessa. Kokkikartano kuitenkin todisti, että valmisruoka voi olla myös maukasta valmista ruokaa ja pakotti kilpailijatkin panostamaan makuun. Vuonna 2010 Kokkikartano toi Suomen elintarviketeollisuuteen edelläkävijänä kestävän kehityksen toiminnan. Nyt kokkimme valmistavat ruokasi entistä kestävämmin.

Kokkikartanon tarina jatkuu ja uutta historiaa tehdään koko ajan. Toimintafilosofiamme pysyy kuitenkin samana, se on ”paras maku”.